älykäs intuitio – oivaltamisen uusi ulottuvuus

Miten vältän kompastumasta omiin uskomuksiini?

Monet uskomuksemme ovat itseltämme piilossa. Toden ja epätoden tiedon väliin jää suuri alue kiusallisen epävarmaa tietoa.

Tiedon suhteen meille on luontaista pyrkiä kohti varmuutta. Yksinkertaistettuna pyrimme mielellämme kohti KYLLÄ tai EI vastausta. Välille jääminen tuntuu epävakaalta, keskeneräiseltä.

Mutta mitä kompleksisemmasta asiasta on kyse, sen vähemmän on mustaa ja valkoista. Suurin osa on harmaata aluetta.

Mielellämme valitsisimme varmuuden. Päättäminen pitää meidät nimittäin toimintakykyisenä: taistelen tai pakenen, teen tai en tee, sanon tai en sano. Aika harvoin tavoitteemme on jäädä puolittain tai sanoa puolittain.

Ihmismielelle on myös luontaista pyrkiä kohti koherenssia. Toisin sanoen, nähdä vain ne havainnot, jotka sopivat omiin jo valmiina oleviin uskomuksiin. Tai etsiä auktoriteetti johon voimme uskoa. Jonka näkökulma sopii omaamme.

Intuition kehittämisen näkökulmasta pyrkimys varmuuteen ei vie pitkälle. Lisähaastetta tuo vielä se, että monet uskomukset ovat meiltä itseltämme piilossa ja niiden havaitseminen ja purkaminen vaatii työtä, herkkyyttä ja aikaa.

Intuition kehittämisen kannalta on hedelmällisintä, jos voi valita näkökulman, joka ei rakennu uskomiselle tai ei-uskomiselle. Se tarkoittaa käytännössä testaamista, kokeilemista ja havainnoimista yhä avoimemmin mielin, kyseenalaistaen myös itsestäänselvyydet.

Saadaksemme luotettavaa tietoa, turvaudumme usein päättelyyn. Mutta pääteltykään tieto ei aina ole luotettavaa.

Nopea järkeily arjessa ei useinkaan etene loogisesti tai ota kaikkea huomioon, ja niinpä johtopäätöksetkin ovat virheellisiä. Toisinaan päättelyn lähtökohdat perustuvat virheuskomuksiin tai vääriin alkuolettamuksiin, jolloin koko päättelyltä putoaa pohja pois.

Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että järkeviltä kuulostavia perusteluja käytetään epäluotettavan ajattelun kuten uskomuksen rationalisointiin, eli keskitytään keksimään hyvältä kuulostavia perusteluja uskomukselle.

Edes tieteellisesti tuotettu tieto ei ole aina luotettavaa, sillä tiede on joukko jatkuvasti kehittyviä menetelmiä saavuttaa tieteellistä tietoa. Tieteellinen tieto on hyvin perusteltu uskomus, joka tällä hetkellä edustaa tutkijoiden parhainta ymmärrystä tietystä asiasta. Tämä hetki vanhenee kuitenkin pian. Vaatii paljon aikaa seurata omaa alaansa, saati sitten toisia tieteenaloja.

Tiedemaailma ei myöskään ole yhtenäinen, vaan siellä on paljon ristiriitaisia näkemyksiä. Ei ole olemassa ”tieteellistä maailmankuvaa”, josta arkikielessä puhutaan. Maailmankuva on aina joukko erilaisia uskomuksia.

Tieteen rinnalla elää myös näennäistiede. Näennäistieteessä asiat esitetään tieteellisinä totuuksina, vaikka kokonaisuus perustuukin päättelyvirheille. Argumenteissa on silloin paikkansapitäviä osatotuuksia, mutta kokonaisuudesta sekoitetaan keitos, josta on vaikeaa tai mahdotonta ottaa selvää.

Menetelmät tiedon luotettavuuden arvioimiseen ovat tiedon luonteesta riippuen erilaisia. On tärkeää huomata, että tiedon hankintatapa ei itsessään ole tae tiedon luotettavuudesta eikä virheellisyydestä. Ei siis voi sanoa, että päättelemällä saan luotettavaa tietoa ja intuition kautta virheellistä.

Joskus intuition ja päättelyn välille syntyy ristiriita, joka on ei-tietoinen ja niin tavoittamattomissa, että se on oman käsityskyvyn ulkopuolella. Ristiriidasta huolimatta nämä molemmat tiedon eri muodot ovat olemassa samanaikaisesti.

Intuition moniulotteisuuteen abstraktiuteen voi nimitäin liittyä tuntemuksia, joita ei ole helppo järjellä ymmärtää. Havaitsemiseen ja havaintojen erotteluun liittyy kyky tehdä havainnoista tulkintoja ja johtopäätöksiä. Kun intuitio on erityyppistä tietoa kuin looginen ajattelu, niin on olemassa riski, että havaintoja tulkitsee väärin tai vetää huteria johtopäätöksiä.

Tilannetta voisi verrata aistiharhaan. Esimerkiksi kangastuksessa lämpimän tien pinta aaltoilee tai siinä näkyy vettä. Lämpöaallot ovat todellisia, mutta todellisuudessa tien pinta ei aaltoile eikä tien pinnalla ole vettä. Ensimmäinen osa on siis totta, mutta siitä vedetty johtopäätös ei.

Teksti ja kuva: Asta Raami. Harjoitus: Anu Yanar.
Lähteet:
Raami, A. (2016). Älykäs intuitio ja miten käytämme sitä. S&S.
Tart, C. T. (2009). The End of Materialism. New Harbinger Pubns.

Kysy itseltäsi ihmettelevä leikkimielisiä kysymyksiä: mitä jos? Käännä asioita toisin päin ja tarkastele, minkälaisia mahdollisuuksia siitä avautuu.

Olet esimerkiksi menossa vetämään kokousta, jossa sinun pitää vakuuttaa muut osallistujat omasta näkökulmastasi. Tiedät kuitenkin, että tulet kohtaamaan periaatteellista vastustusta, jolta mahdollisesti puuttuvat rationaaliset perusteet. Sen sijaan, että paneutuisit entistä enemmän oman vakuuttavuutesi esille tuomiseen, kokeile kääntää resistenssi voimaksi. Päätä mielessäsi, että otat vasta-argumentit arvostavasti vastaan. Johda tilannetta siten, että kaikki esiin nostetut ongelmat kirjataan ylös ja muistiin. Tarkkaile, mitä kokouksessa tapahtuu, kun lakkaat – sekä mielessä että konkreettisesti – vastustamasta esille nousevia erimielisyyksiä. Mitä vaikutusta sillä oli, että käänsit vastustuksen ja vakuuttelun arvostavaan kuulluksi tulemiseen?

Jaa tämä materiaali:
Share on Facebook
Facebook
Share on Google+
Google+
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
intuition luotettavuus