älykäs intuitio – oivaltamisen uusi ulottuvuus

Käyttääkö asiantuntija erilaista intuitiota?

Asiantuntija hyödyntää intuitiota, mutta se on erilaista kuin arjessa käyttämämme intuitio.

Asiantuntijan intuitio pohjautuu tyypillisesti erilaisiin tiedollisiin rakenteisiin ja toimintoihin kuin arjessa käyttämämme tunnepohjainen intuitio.

Arki-intuitio pohjautuu suureksi osaksi assosiaatioihin, tunteisiin ja oppimiseen. Asiantuntijan intuitio taas pohjautuu suureksi osaksi hiljaiselle, sanattomalle tiedolle sekä hahmontunnistuksen ja hahmojen yhteensovittamisen prosesseihin.

Kokemuksen myötä alitajuntaan on syntynyt valtava tietovaranto, jossa asiat yhdistyvät, vertautuvat tai loksahtavat kohdalleen. Tähän mielensisäisen tietopankin tietoon yhdistyy havaintoja ympäristöstä. Asiantuntijuuteen liittyy myös niin sanottua konstruktiivista intuitiota, eli huomioita ja tietoa yhdistellään luovasti mielessä samalla kun rakennetaan uutta.

Asiantuntija ei siis aina osaa sanoa mistä tieto on peräisin tai miten hän sen muodostaa. Tietoisuuteen tulee tuntemuksia, olotiloja, näppituntumia, signaaleja tai tilannekohtaista tulkintaa. Tai sitten vain lopputulos pulpahtaa mieleen ideana, oivalluksena tai valmiina ratkaisuna.

Mitä merkitystä sitten on sillä, millaisesta intuitiosta on kyse? Jotta intuition luotettavuutta voisi punnita, on tärkeää ymmärtää, mihin oma tietäminen perustuu.

Intuitiossa tulee voida erottaa satunnainen, mielijohteeseen tai päähänpistoon perustuva toiminta sellaisesta toiminnasta, joka pohjautuu oppimiseen, asiantuntijuuteen tai harjaantuneeseen intuitiokykyyn. Tällöin on vähemmän todennäköistä, että intuitio perustuu primitiivisille haluille tai satunnaisiin tunneailahduksiin.

Tyypillisesti taitavimmat asiantuntijat käyttävät enemmän intuitiota ja erilaisia ajattelun tapoja. He liikkuvat ketterästi eri ajattelutapojen välillä, toisin kuin vähemmän taitavat kollegansa.

Joustavasti ajattelevilla yksilöillä intuitiiviset ja sanattomat komponentit eivät vain ruoki uusien ideoiden syntyä, vaan niistä tulee uuden tiedon rakentamisen pohja.

Toisin sanoen tiedon rakenteet muodostuvat erilaisiksi riippuen siitä, onko tiedon hankinnassa käytetty intuitiota vai päättelyä. Intuitiivisen tiedon olemus on perustavanlaatuisesti erilainen, niinpä myös tiedon rakenteet ja ajattelu muotoutuvat erilaisiksi.

Lahjakkaat henkilöt käyttävät myös vähemmän stereotypioita kuin runsaasti päättelyä käyttävät kollegansa. Päättelyä käyttämällä tulee helposti hypättyä ennenaikaisiin johtopäätöksiin, mikä kaventaa ajattelua ja tekee siitä jäykempää.

Keksijöiden ja visionäärien intuitio pohjautuu pitkälle asiantuntijuuteen ja kokemukseen. Mutta siihen liittyy muutakin, sillä he kykenevät ylittämään oman asiantuntijuutensa. Visionääri voi nähdä seuraavalle vuosisadalle, huomata muilta ihmisiltä ohimenevää tietoa tai yltää ratkaisuihin, joita ei ole osattu vielä edes kuvitella.

Tällaisten henkilöiden intuitioon liittyy hyvin henkilökohtaisia tietämisen tapoja. Ne voivat olla esimerkiksi kokemuksia sulautumisesta tutkittavan kohteen kanssa, tiedollista yhdistymistä tai epätavallista näkemistä.

Yhteenvetona voisi siis sanoa että ne henkilöt, jotka pystyvät kokonaisvaltaiseen ja monentyyppistä tietoa yhdistävään ajatteluun, hyötyvät siitä suuresti. Tämä luo selkeän etulyöntiaseman vain ja ainoastaan tietoisesti päättelevin yksilöihin verrattuna.

Teksti, kuva ja harjoitus: Asta Raami
Lähteet:
Dijksterhuis, A. & ym (2006). On Making the Right Choice: The Deliberation-Without-Attention Effect. Science, 311(5763), 1005–1007.
Glöckner & Witteman (2010) Foundations for tracing intuition: Models, findings, categorizations. Hove, East Sussex, New York, NY: Psychology Press & Routledge.
Monsay, E. H. (1997) Intuition in the Development of Scientific Theory and Practice ○ In R. Davis-Floyd & P. S. Arvidson (Eds.), Intuition: The Inside Story: Interdisciplinary Perspectives (pp. 103–120). New York: Routledge.
Nelson, H. G., & Stolterman, E. (2003). The Design Way: Intentional Change in an Unpredictable World: Foundations and Fundamentals of Design Competence. Englewood Cliffs, N.J: Educational Technology Publications.
Raami, A. (2015). Intuition Unleashed. Väitöskirja. Aalto-yliopisto ARTS
Raami, A. (2016). Älykäs intuitio ja miten käytämme sitä. Kustantamo S&S.
Roberts, A. (2006). Cognitive styles and student progression in architectural design education. Design Studies, 27(2), 167–181.
Suwa, M. & ym. (2000). Unexpected discoveries and S-invention of design requirements: important vehicles for a design process. Design Studies, 21(6), 539–567.

Miten sinä käytät intuitiota omassa työssäsi? Millaista ei-tietoista tietämistä tai osaamista sinulle on kertynyt? Ne voivat olla esimerkiksi näppituntumia, olotiloja tai vatsanpohjatuntemuksia. Tai ne voivat tuntua lupaavuutena tai epäsopivuutena. Havainnoi ja kerää tietoa sinulle arvokkaista signaaleista ja tyypillisyyksistä.

Jaa tämä materiaali:
Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn
intuition lukutaito